Säännöt

1§ Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on RiSLO – Riian Suomalaiset Lääketieteen Opiskelijat ry ja sen kotipaikka on Helsinki. Järjestön nimi on englanniksi käännettynä Finnish Medical Students’ Association in Riga. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 

2§ Tarkoitus

Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Latviassa lääketiedettä tai hammaslääketiedettä opiskelevien Suomen kansalaisten aatteellisena yhdyssiteenä ja valvoa jäseniensä yleisiä, yhteisiä etuja opinnoissa ja ammatillisissa asioissa, kasvattaa jäsenissään ammatillista vastuuntuntoa ja osaltaan edesauttaa lääkäripiirien kollegiaalisen yhtenäisyyden säilymistä. Yhdistys myös edistää jäsenistön piirissä tapahtuvaa hyvinvointi- sekä kulttuuritoimintaa ja harjoittaa julkaisutoimintaa. Yhdistys pitää yhteyttä muihin opiskelijajärjestöihin ja ammattialan yhdistyksiin.

3§ Toimintamuodot

Toteuttaakseen tätä tarkoitusta yhdistys ylläpitää kosketusta eri yliopistoissa opiskelevien jäseniensä kesken samoin kuin kotimaan piireihin järjestämällä kokouksia, juhlia sekä informaatio- ja keskustelutilaisuuksia.

4§ Jäseneksi liittyminen, jäsenkelpoisuus ja jäsenyyden päättyminen

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi on oikeutettu pääsemään suomalainen lääketieteen tai hammaslääketieteen opiskelija, joka opiskelee latvialaisessa yliopistossa. Lääketieteen opiskelijat kuuluvat edelleen Suomen Medisiinariliitton edunvalvonnan piiriin ja ovat oikeutettuja SML:n jäsenetuihin. Lisäksi kannatusjäseniksi ovat oikeutettuja ne valmistuneet lääkärit ja hammaslääkärit, jotka ovat opiskelleet Latviassa. Yhdistyksen varsinainen jäsen ja kannatusjäsen on velvollinen suorittamaan yhdistykselle jäsenmaksun, jonka suuruuden määrää yhdistyksen kevätkokous. Yhdistyksen liitännäisjäseneksi voidaan hyväksyä muualla ulkomailla lääketiedettä, hammaslääketiedettä tai eläinlääketiedettä opiskelevat suomalaiset, jotka ovat vailla suomalaista etujärjestöä. He ovat velvollisia suorittamaan yhdistykselle jäsenmaksun, jonka suuruus määrätään yhdistyksen kevätkokouksessa. Liitännäisjäsenillä ei ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa. Jäsenet hyväksyy hallitus.

Jäsen erotetaan sen lukukauden lopussa, jona asianomainen suorittaa tutkinnon loppuun tai hänen jäsenkelpoisuutensa muusta syystä päättyy. Jos jäsen itse haluaa erota yhdistyksestä, on hänen siitä kirjallisesti ilmoitettava hallitukselle. Mikäli jäsen laiminlyö jäsenmaksunsa maksamisen yhden (1) kuukauden kuluttua sen erääntymisestä, voi hallitus katsoa hänet eronneeksi yhdistyksestä. Hallitus voi erottaa määräajaksi tai kokonaan jäsenen, joka on käyttäytynyt yhdistyksen etujen tai toimintaperiaatteiden vastaisesti tai laiminlyö jäsenvelvoitteensa. Erottamispäätöstä on kannatettava 3/4 hallituksen kokouksen osallistujista. Erottamispäätöksestä on oikeus valittaa hallitukselle, mikä on tehtävä yhden (1) kuukauden kuluessa kirjallisesti erottamisen tiedoksiannosta. Erottamispäätöksestä lähtien jäsen on hyllytetty yhdistyksen toiminnasta, kunnes mahdollinen valitus on käsitelty tai ero astuu voimaan. Valitusajan umpeuduttua ero astuu välittömästi voimaan.

5§ Kunniajäsenet ja ansiomerkit

Yhdistys voi kutsua kunniajäsenekseen henkilön, joka erittäin arvokkaalla tavalla on tukenut yhdistyksen toimintaa tai pyrkimyksiä, tai jolle yhdistys muuten haluaa osoittaa kunnioitustaan. Kunniajäseneksi kutsumisesta päättää yhdistyksen kokous. Kunniajäsenillä ei ole jäsenmaksuvelvollisuutta eikä äänioikeutta.

Yhdistys voi myöntää ansiomerkkejä ansioituneille jäsenilleen. Hallitus esittää ansiomerkkien myöntämisen järjestön syyskokoukselle, joka vahvistaa ansiomerkin myöntämisen. Ansiomerkkien myöntämisperusteet määrätään ohjesäännöissä. Kaikilla jäsenillä on oikeus ehdottaa kunniajäsentä tai ansiomerkin saajaa hallitukselle.

6§ Yhdistyksen nimenkirjoittajat

Yhdistyksen nimen on oikeutettu kirjoittamaan hallituksen puheenjohtaja, sihteeri, yhdistyksen asiamies tai rahastonhoitaja.

7§ Yhdistyksen asiamies

Yhdistyksellä tulee olla sen kotipaikkakunnalla asiamies, jonka ei tarvitse olla yhdistyksen jäsen.

8§ Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja vähintään kuusi ja enintään kymmenen muuta jäsentä. Puheenjohtaja ja hallituksen muut jäsenet valitaan yhdistyksen syyskokouksessa. Hallituksen toimintakausi kestää kerrallaan yhden vuoden ja alkaa tammikuun 1. päivänä ja loppuu joulukuun 31. päivänä. Hallituksen tehtävät ja kokouskäyntänteet määrätään erillisissä ohjesäännöissä. Hallitus voi ottaa asiamiehen yhdistyksen ulkopuolelta hoitamaan yhdistyksen asioita ja valita väliaikaisia toimihenkilöitä sekä asettaa avukseen toimikuntia. Jos asiamies ei ole hallituksen jäsen, on hänellä läsnäolo-oikeus kokouksissa.

9§ Hallituksen päätösvaltaisuus

Hallitus on päätösvaltainen silloin, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kolme jäsentä ovat läsnä hallituksen kokouksessa.

10§ Hallituksen kokoontuminen

Hallituksen kutsuu kokoon puheenjohtaja tarpeen vaatiessa, vähintään kaksi vuorokautta ennen kokousta, tai milloin vähintään kolme hallituksen jäsentä sitä kirjallisesti syyn ilmoittaen puheenjohtajalta anoo. Viimeksi mainitussa tapauksessa pidettäköön kokous kymmenen vuorokauden kuluessa anomuksen jättämisestä.

11§ Toiminta- ja tilikausi

Yhdistyksen tili- ja toimintavuosi alkaa kalenterivuoden ensimmäisenä päivänä ja päättyy kalenterivuoden viimeisenä päivänä.

12§ Tili- ja toiminnantarkastus

Yhdistyksen tilejä ja hallintoa tarkastamaan valitaan syyskokouksessa yksi toiminnantarkastaja ja yksi varatoiminnantarkastaja vuodeksi kerrallaan. Toiminnantarkastajan kausi on sama kuin hallituksen toimintakausi. Toiminnantarkastajalla on oikeus osallistua hallituksen kokouksiin. Tilinpäätös aina edelliseltä vuodelta on annettava toiminnantarkastajalle kaksi viikkoa ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastaja esittelee toiminnantarkastusraporttinsa kevätkokouksessa.

13§ Yhdistyksen kokoukseen kutsuminen

Yhdistyksen päätösvaltaa käytetään yhdistyksen kokouksissa. Yhdistys on kutsuttava koolle kevätkokoukseen ja syyskokoukseen sekä ylimääräiseen kokoukseen, milloin hallitus sen katsoo tarpeelliseksi, tai milloin yksi kymmenesosa yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä kirjallisesti syyn ilmoittaen hallitukselta anoo. Viimeksi mainitussa tapauksessa pidettäköön kokous kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa anomuksen jättämisestä. Yhdistyksen kevätkokouksen, syyskokouksen ja ylimääräiset kokoukset kutsuu koolle yhdistyksen hallitus ja kutsu on julkaistava kaksi viikkoa ennen kokousta yhdistyksen sähköpostilistalla. Kokouskutsuun on liitettävä kokouksen esityslista.

14§ Yhdistyksen kokouksen päätösvaltaisuus

Yhdistyksen kokous on päätösvaltainen silloin, kun se on sääntöjen mukaan kutsuttu koolle. 

15§ Yhdistyksen kokouksen ajankohdat, aika ja paikka

Yhdistyksen syyskokous pidetään loka-joulukuun ja kevätkokous huhti-toukokuun aikana hallituksen tarkemmin määräämässä paikassa ja määräämänä ajankohtana.

16§ Yhdistyksen kokouksessa käsiteltävät asiat

Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  • Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri
  • Esitellään yhdistyksen vuosi- ja tilikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto sekä vahvistetaan tilinpäätös.
  • Päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle.
  • Tarkistetaan varsinaisen jäsenen, kannatusjäsenen ja liitännäisjäsenen jäsenmaksun suuruus.
  • Käsitellään muut mahdollisesti esille tulevat asiat.

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  • Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri.
  • Valitaan hallituksen puheenjohtaja sekä hallituksen muut jäsenet.
  • Valitaan yksi toiminnantarkastaja sekä yksi varatoiminnantarkastaja.
  • Esitetään uudelle hallitukselle toimintasuunnitelma.
  • Käsitellään muut mahdollisesti esille tulevat asiat.

17§ Äänestäminen

Jokaisella varsinaisella jäsenellä ja kannatusjäsenellä on kokouksessa päätöstä tehtäessä yksi ääni. Valtakirjojaa käyttäen ei saa äänestää. Päätöstä tehtäessä äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, mutta vaaleissa arpa.

18§ Talous, omaisuus ja lahjoitukset

Yhdistyksellä on oikeus omistaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä ottaa vastaan lahjoituksia.

Yhdistyksen talouden ja omaisuuden hoidosta huolehtii hallitus. Puheenjohtaja ja rahastonhoitaja tekevät toimintakauden alussa talousarvion ja esittävät sen hallituksen hyväksyttäväksi. Hallitus on oikeutettu erillisen ohjesäännön mukaan hallitusbudjettiin.

19§ Sääntöjen muuttaminen

Yhdistyksen sääntöihin tehtävän muutoksen tai yhdistyksen purkamista koskevan ehdotuksen on saatava kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. Asia on mainittava, kun yhdistyksen kokous kutsutaan koolle.

20§ Yhdistyksen purkaminen

Yhdistyksen purkautuessa joutuvat sen varat käytettäviksi lääketiedettä edistävään tarkoitukseen yhdistyksen purkamisesta päättävän kokouksen päätöksen mukaisesti.

Mainokset