1 § Nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on RiSLO – Riian Suomalaiset Lääketieteen Opiskelijat ry ja sen kotipaikka on Helsinki. Järjestön nimi on englanniksi käännettynä Finnish Medical Students’ Association in Riga. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.
2 § Tarkoitus
Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Latviassa lääketiedettä tai hammaslääketiedettä opiskelevien jäseniensä aatteellisena yhdyssiteenä ja valvoa jäseniensä yleisiä ja yhteisiä etuja opinnoissa ja ammatillisissa asioissa sekä kasvattaa jäsenissään ammatillista vastuuntuntoa ja osaltaan edesauttaa lääkäripiirien kollegiaalisen yhtenäisyyden säilymistä. Yhdistys myös edistää jäsenistön piirissä tapahtuvaa hyvinvointi- ja kulttuuritoimintaa sekä harjoittaa julkaisutoimintaa. Yhdistys pitää yhteyttä muihin opiskelijajärjestöihin ja ammattialan yhdistyksiin.
3 § Toimintamuodot
Toteuttaakseen tätä tarkoitusta yhdistys ylläpitää kosketusta eri yliopistoissa opiskelevien jäseniensä kesken samoin kuin kotimaan piireihin järjestämällä kokouksia, juhlia sekä informaatio- ja keskustelutilaisuuksia.
4 § Jäseneksi liittyminen, jäsenkelpoisuus ja jäsenyyden päättyminen
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi on oikeutettu pääsemään Suomeen kiinteät siteet omaava lääketieteen tai hammaslääketieteen opiskelija, joka opiskelee latvialaisessa yliopistossa. Lääketieteen opiskelijat kuuluvat edelleen Suomen Medisiinariliiton edunvalvonnan piiriin ja ovat oikeutettuja sen jäsenetuihin. Lisäksi kannatusjäseniksi ovat oikeutettuja liittymään Latviassa tutkintonsa opiskelleet suomalaiset lääkärit, hammaslääkärit ja eläinlääkärit. Yhdistyksen varsinainen jäsen ja kannatusjäsen on velvollinen suorittamaan yhdistykselle jäsenmaksun, jonka suuruuden määrää yhdistyksen kevätkokous. Kannatusjäsenten jäsenoikeuksista voidaan tarkemmin määrätä kannatusjäsenohjesäännöllä. Yhdistyksen liitännäisjäseneksi voidaan hyväksyä muualla ulkomailla lääketiedettä, hammaslääketiedettä tai eläinlääketiedettä opiskelevat jäsenkriteerit täyttävät henkilöt, jotka ovat vailla suomalaista etujärjestöä. He ovat velvollisia suorittamaan yhdistykselle jäsenmaksun, jonka suuruus määrätään yhdistyksen kevätkokouksessa. Liitännäisjäsenillä ei ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa. Hallitus hyväksyy uudet jäsenet.
Jäsen erotetaan sen lukukauden päätyttyä, jona asianomainen suorittaa tutkinnon loppuun tai hänen jäsenkelpoisuutensa muusta syystä päättyy. Jos jäsen itse haluaa erota yhdistyksestä, on hänen siitä kirjallisesti ilmoitettava hallitukselle. Mikäli jäsen laiminlyö jäsenmaksunsa maksamisen siten, että maksu on viivästynyt yli kuukauden eräpäivästä ja on edelleen maksamatta, vaikka erääntyneestä jäsenmaksusta on muistutettu, voi hallitus katsoa hänet eronneeksi yhdistyksestä.
Hallitus tai yhdistyksen kokous voi erottaa enintään kuuden kuukauden määräajaksi tai toistaiseksi jäsenen, joka on käyttäytynyt yhdistyksen etujen tai toimintaperiaatteiden vastaisesti tai laiminlyö jäsenvelvoitteensa. Mikäli yhdistyksen kokous päättää erottamisesta, tulee tästä olla maininta kokouskutsussa. Erottamiseen vaaditaan kolme neljäsosaa hallituksen tai yhdistyksen kokouksessa annetuista äänistä. Jäsenelle tulee antaa ennen erottamispäätöstä 14 vuorokauden aika kirjalliselle vastineelle.
Erotetulla jäsenellä on oikeus valittaa erottamispäätöksestä yhden kuukauden ajan erottamisen tiedoksisaannista. Valitus on tehtävä kirjallisesti yhdistyksen viralliseen sähköpostiosoitteeseen tai muuten todistettavasti toimitettava hallitukselle. Valituksessa on mainittava, osoitetaanko se hallituksen vai yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi.
Mikäli erottamispäätöksen on tehnyt yhdistyksen kokous, voidaan valitus osoittaa vain yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi. Valituksen tultua osoitetuksi yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi, siirtyy erottamispäätöksen ja valituksen käsittely seuraavaan yhdistyksen sääntömääräisen kokoukseen, jonka esityslistaan tämä voidaan lisätä kokouskutsun ja esityslistan julkaisemisen aikarajat huomioiden. Valitus voidaan käsitellä myös yhdistyksen ylimääräisessä kokouksessa kokouksen koollekutsumisedellytyksiä noudattaen.
Valituksen tultua osoitetuksi hallituksen käsiteltäväksi, tulee hallituksen käsitellä valitus kahden kuukauden kuluessa valituksen tiedoksisaannista, ellei pidemmälle käsittelyajalle saada lupaa erotetulta jäseneltä.
Mikäli valitus on osoitettu hallituksen käsiteltäväksi ja valituksen käsittely edellyttää erotetun jäsenen tai hallituksen asettamia ehtoja ja erotettu jäsen tai hallitus ei suostu näihin ehtoihin, voi hallitus alistaa valituksen käsittelyn yhdistyksen seuraavan sääntömääräisen tai ylimääräisen kokouksen käsiteltäväksi.
Alkuperäisestä hallituksen tai yhdistyksen kokouksen tekemästä erottamispäätöksestä lähtien jäsenellä ei ole oikeutta osallistua yhdistyksen järjestämään toimintaan, kuten tapahtumat, koulutukset ja juhlat, kunnes mahdollinen valitus on käsitelty. Erotettu jäsen on kuitenkin tänä aikana edelleen oikeutettu osallistumaan yhdistyksen sääntömääräisiin ja ylimääräisiin kokouksiin ja käyttämään puhe- ja äänioikeuttaan niissä mukaan lukien oman erottamisasian tai sen valituksen käsittely. Ero astuu valitusajan umpeuduttua kaikkine oikeusvaikutuksineen voimaan, mikäli valitusta ei ole tehty. Toistaiseksi tai määräajaksi erotetun jäsenen tulee anoa jäsenyyttä uudelleen, mikäli haluaa liittyä takaisin yhdistyksen jäseneksi.
Hallitus ei voi erottaa hallituksen jäsentä tai toiminnantarkastajaa yhdistyksen jäsenyydestä. Hallituksen jäsenen tai toiminnantarkastajan erottamisesta yhdistyksen jäsenyydestä on päätettävä yhdistyksen kokouksessa. Yhdistyksen jäsenyydestä erotetun hallituksen jäsenen tai toiminnantarkastajan katsotaan samalla päätöksellä tulleen erotetuksi myös hallituksesta tai toiminnantarkastajan tehtävästä, eikä hän voi osallistua hallituksen kokouksiin, vaikka valittaisi erottamisesta.
4.1 Kurinpitotoimet
Yhdistyksen hallituksella on oikeus määrätä kolmen neljäsosan enemmistön päätöksellä yhdistyksen etujen tai toimintaperiaatteiden vastaisesti käyttäytyneelle jäsenelle kurinpitotoimenpiteenä kirjallinen varoitus, enintään kuuden kuukauden osallistumiskielto yhdistyksen järjestämiin tapahtumiin, enintään kuuden kuukauden käyttö- ja osallistumiskielto yhdistyksen sosiaalisen median kanaviin ja/tai muu kurinpito-ohjesäännön mahdollistama kurinpitotoimi.
Kurinpitotoimet on tarkoitettu ensisijaiseksi keinoksi puuttua epäasialliseen käytökseen jäsenyydestä erottamisen sijasta. Kurinpitotoimista voidaan määrätä tarkemmin erillisellä kurinpito-ohjesäännöllä.
5 § Kunniajäsenet ja ansiomerkit
Yhdistys voi kutsua kunniajäsenekseen henkilön, joka erittäin arvokkaalla tavalla on tukenut yhdistyksen toimintaa tai pyrkimyksiä, tai jolle yhdistys muuten haluaa osoittaa kunnioitustaan. Kunniajäseneksi kutsumisesta päättää yhdistyksen kokous. Kunniajäsenillä ei ole jäsenmaksuvelvollisuutta eikä äänioikeutta.
Yhdistys voi myöntää ansiomerkkejä ansioituneille jäsenilleen. Ansiomerkkien myöntämisestä määrätään tarkemmin erillisellä ohjesäännöllä.
6 § Nimenkirjoitusoikeus
Yhdistyksen nimen on oikeutettu kirjoittamaan hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, yhdistyksen asiamies ja rahastonhoitaja.
7 § Yhdistyksen asiamies
Yhdistyksellä voi olla hallituksen tai yhdistyksen kokouksen valitsema asiamies, jonka ei tarvitse olla yhdistyksen jäsen. Asiamies voi olla nimetty tiettyä tehtävää varten tai määräajaksi. Asiamieheltä tulee saada ennakolta suostumus tehtävään. Asiamiehellä on läsnäolo-oikeus yhdistyksen ja hallituksen kokouksissa.
Asiamies voi erota tehtävästään ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle. Asiamiehen valintaan tai valtuutuksen purkamiseen tarvitaan hallituksen tai yhdistyksen kokouksen enemmistön päätös.
8 § Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja vähintään kuusi ja enintään kymmenen muuta jäsentä. Hallituksen jäsenen tulee olla myös yhdistyksen jäsen. Puheenjohtajan ja muun hallituksen jäsenen toimikausi on kaksi kalenterivuotta alkaen valintaa seuraavan kalenterivuoden alusta. Mikäli puheenjohtaja tai muu hallituksen jäsen eroaa kesken toimikauden, voidaan paikka täyttää yhdistyksen kokouksessa alkuperäisen toimikauden loppuun asti. Hallituksesta puheenjohtaja mukaan lukien on kussakin syyskokouksessa erovuorossa puolet. Erovuorossa oleva jäsen voidaan valita uudelleen. Hallituksen tehtävistä ja kokouskäytänteistä voidaan määrätä erillisessä ohjesäännössä. Hallitus voi valita väliaikaisia toimihenkilöitä sekä asettaa avukseen toimikuntia.
9 § Hallituksen päätösvaltaisuus
Hallitus on päätösvaltainen silloin, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kolme jäsentä ovat läsnä hallituksen kokouksessa.
10 § Hallituksen kokoontuminen
Hallituksen kutsuu kokoon puheenjohtaja tarpeen vaatiessa, vähintään kaksi vuorokautta ennen kokousta, tai milloin vähintään kolme hallituksen jäsentä sitä kirjallisesti syyn ilmoittaen puheenjohtajalta vaatii. Viimeksi mainitussa tapauksessa pidettäköön kokous kymmenen vuorokauden kuluessa vaatimuksen jättämisestä.
11 § Toiminta- ja tilikausi
Yhdistyksen toiminta- ja tilikausi alkaa kalenterivuoden ensimmäisenä päivänä ja päättyy kalenterivuoden viimeisenä päivänä.
12 § Tili- ja toiminnantarkastus
Yhdistyksen tilejä ja hallintoa tarkastamaan valitaan syyskokouksessa yksi toiminnantarkastaja ja yksi varatoiminnantarkastaja vuodeksi kerrallaan. Toiminnantarkastajan toimikausi on sama kuin hallituksen toimikausi. Toiminnantarkastajalla on oikeus osallistua hallituksen kokouksiin. Tilinpäätös aina edelliseltä vuodelta on annettava toiminnantarkastajalle kaksi viikkoa ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastaja esittelee toiminnantarkastusraporttinsa kevätkokouksessa.
13 § Yhdistyksen kokoukseen kutsuminen
Yhdistyksen päätösvaltaa käytetään yhdistyksen kokouksissa. Yhdistys on kutsuttava koolle kevätkokoukseen ja syyskokoukseen. Mikäli hallitus niin päättää tai kymmenesosa yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä kirjallisesti syyn ilmoittaen hallitukselta sitä vaatii, on yhdistys kutsuttava ylimääräiseen kokoukseen.
Viimeksi mainitussa tapauksessa pidettäköön kokous kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa vaatimuksen jättämisestä. Yhdistyksen kevätkokouksen, syyskokouksen ja ylimääräiset kokoukset kutsuu koolle yhdistyksen hallitus ja kutsu on julkaistava kaksi viikkoa ennen kokousta yhdistyksen sähköpostilistalla. Kokouskutsuun on liitettävä kokouksen esityslista.
Etäosallistuminen yhdistyksen kokoukseen sekä äänestäminen siinä teknisen apuvälineen avulla on mahdollista, jos yhdistyksen hallitus näin päättää. Mahdollisuudesta etäosallistumiseen on ilmoitettava kokouskutsussa.
14 § Yhdistyksen kokouksen päätösvaltaisuus
Yhdistyksen kokous on päätösvaltainen silloin, kun se on sääntöjen mukaan kutsuttu koolle.
15 § Yhdistyksen kokouksen ajankohdat, aika ja paikka
Yhdistyksen syyskokous pidetään loka-joulukuun ja kevätkokous huhti-toukokuun aikana hallituksen tarkemmin määräämässä paikassa ja määräämänä ajankohtana. Kokoukset tulee järjestää Latvian Riiassa, ellei yhdistyksen kokoukselta ole saatu ennakolta hyväksyntää järjestää kokousta muussa paikassa.
16 § Yhdistyksen kokouksessa käsiteltävät asiat
Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
-Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri
-Esitellään yhdistyksen vuosi- ja tilikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto sekä vahvistetaan tilinpäätös.
-Päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle.
-Tarkistetaan varsinaisen jäsenen, kannatusjäsenen ja liitännäisjäsenen jäsenmaksun suuruus.
-Käsitellään muut mahdollisesti esille tulevat asiat.
Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
-Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri.
-Valitaan hallituksen puheenjohtaja sekä hallituksen muut jäsenet.
-Valitaan yksi toiminnantarkastaja sekä yksi varatoiminnantarkastaja.
-Esitetään uudelle hallitukselle toimintasuunnitelma.
-Käsitellään muut mahdollisesti esille tulevat asiat.
17 § Äänestäminen
Jokaisella varsinaisella jäsenellä on kokouksessa päätöstä tehtäessä yksi ääni. Valtakirjoilla äänestäminen on sallittua, mikäli mahdollisuutta etä-äänestämiselle ei kokouksessa järjestetä. Valtakirjalla äänestämistä on rajoitettu siten, että yhdellä kokoukseen osallistuvalla varsinaisella jäsenellä on mahdollisuus äänestää enintään yhdellä valtakirjalla oman äänensä lisäksi. Valtakirjat tulee rekisteröidä ennen kokouksen alkua. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, ellei kyseessä ole vaali, jonka ratkaiskoon arpa.
18 § Talous, omaisuus ja lahjoitukset
Yhdistyksellä on oikeus omistaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä ottaa vastaan lahjoituksia.
Yhdistyksen talouden ja omaisuuden hoidosta huolehtii hallitus. Puheenjohtaja ja rahastonhoitaja tekevät toimintakauden alussa talousarvion ja esittävät sen hallituksen hyväksyttäväksi. Hallitus on oikeutettu erillisen ohjesäännön mukaan hallitusbudjettiin.
19 § Sääntöjen muuttaminen
Yhdistyksen sääntöihin tehtävästä muutoksesta on mainittava kokouskutsussa ja muutoksen on saatava kaksi kolmasosaa annetuista äänistä kahdessa peräkkäisessä vähintään 14 päivän väliajalla pidetyssä yhdistyksen kokouksessa.
19.1 Ohjesäännöt
Yhdistyksen toiminnasta voidaan säätää tarkemmin ohjesäännöllä. Ohjesääntöjen hyväksymisestä, muuttamisesta tai kumoamisesta päättää yhdistyksen kokous vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä äänestyksessä annetuista äänistä.
20 § Yhdistyksen purkaminen
Yhdistyksen purkamista koskeva ehdotus on mainittava, kun yhdistyksen kokous kutsutaan koolle ja ehdotuksen on saatava kaksi kolmasosaa annetuista äänistä kahdessa peräkkäisessä vähintään 14 päivän väliajalla pidetyssä yhdistyksen kokouksessa. Yhdistyksen purkautuessa käytettäköön sen varat lääketiedettä edistävään tarkoitukseen yhdistyksen purkamisesta päättävän kokouksen päätöksen mukaisesti.
21 § Siirtymäsäännökset 2022
Puheenjohtajan ja muiden hallituksen jäsenten kausien jaksottamiseksi vuoden 2022 syyskokouksessa valitaan kaksivuotiselle kaudelle puheenjohtaja ja kahdesta neljään hallituksen jäsentä siten, että kaksivuotiskaudelle valittavien muiden hallituksen jäsenten määrä on puolet kokouksen päättämästä muiden hallituksen jäsenten määrästä. Kokous valitsee loput muut hallituksen jäsenet yksivuotiselle kaudelle. Mikäli kokouksen päättämä muiden hallituksen jäsenten määrä ei muodosta puheenjohtajalla lisättynä parillista lukua, valitaan yksivuotiskaudelle yksi jäsen enemmän.
Vuoden 2022 syyskokous päättää muiden hallituksen jäsenten kaksi- ja yksivuotiskausille jaottelusta ensisijaisesti valittujen jäsenten vapaaehtoisuuteen perustuen ja toissijaisesti arvalla.